Sote ATK -päivien kysely: Tekoälyn hyödyntäminen etenee, mutta skaalaaminen vaatii vielä työtä

IQI toteutti Sote ATK -päivillä tekoälyn hyödyntämisen kypsyyskyselyn, jossa tapahtuman kävijät arvioivat oman organisaationsa valmiuksia hyödyntää tekoälyä projektityössä ja laajemmin organisaation toiminnassa.

Kyselyssä tarkasteltiin tekoälyn hyödyntämistä useasta näkökulmasta: strategian, johdon roolin, päivittäisen käytön, pilotoinnin, osaamisen, organisaatiokulttuurin, prosessien ja työkalujen sekä oppien jakamisen kautta.

Vastauksista piirtyy selkeä kuva: tekoäly ei ole enää vain tulevaisuuden mahdollisuus, vaan se on jo mukana tavoitteissa, johdon keskusteluissa ja arjen työssä. Samalla todellinen läpimurto on vielä kesken. Tekoälyä kokeillaan, mutta sen vieminen osaksi pysyviä toimintamalleja, prosesseja ja projektityön arkea on monessa organisaatiossa vasta rakentumassa.

Tekoäly näkyy strategisessa kehittämisessä, mutta käytännön hyödyntäminen hakee vielä muotoaan

Tekoäly on noussut monessa organisaatiossa strategiseen keskusteluun. Suuri osa vastaajista kertoi, että tekoälylle on jo määritelty tavoitteita tai se on tunnistettu osaksi strategista kehittämistä.

Kiinnostavaa on kuitenkin ero tavoitteiden tunnistamisen ja käytännön hyödyntämisen välillä: vain hieman yli 10 prosenttia vastaajista arvioi, että tekoälyä hyödynnetään aktiivisesti toiminnan tai liiketoiminnan kehittämisen tukena. Tekoälyn mahdollisuudet siis tunnistetaan, mutta monessa organisaatiossa sen rooli käytännön kehittämistyön tukena on vielä täsmentymässä.

Johto tukee kokeiluja – vahva muutosjohtajuus on harvinaisempaa

Johdon rooli tekoälyn hyödyntämisessä näyttää vahvistuneen. Tekoälyä ei enää jätetä täysin yksittäisten asiantuntijoiden varaan, vaan johto tukee, seuraa tai ohjaa sen hyödyntämistä monessa organisaatiossa.

Samalla vastauksista näkyy tärkeä ero kokeilujen tukemisen ja muutoksen johtamisen välillä. Selvästi useampi vastaaja kuvasi johdon roolia kokeilujen mahdollistajana kuin tekoälyn hyödyntämisen aktiivisena edistäjänä. Tämä kertoo, että tekoälyn käyttöä kyllä tuetaan, mutta sen kytkeminen osaksi laajempaa toimintatapojen muutosta on vielä monessa organisaatiossa seuraava kehitysaskel.

Käyttöä on jo arjessa, mutta usein rajatuissa kohdissa

Tekoälyä hyödynnetään vastausten perusteella jo käytännön työssä. Sen käyttö näyttää kuitenkin usein keskittyvän tiettyihin tiimeihin, toimintoihin tai yksittäisiin käyttötapauksiin.

Tätä kuvaa hyvin se, että alle 5 prosenttia vastaajista arvioi tekoälyn olevan osa päivittäistä työtä koko organisaatiossa. Kyse ei siis enää ole pelkästään siitä, onko tekoälyä otettu käyttöön, vaan siitä, miten sen hyödyntämisestä tehdään yhteinen ja hallittu osa organisaation toimintaa.

Kokeiluja tehdään, mutta skaalaaminen on pullonkaula

Pilotointi on monessa organisaatiossa jo käynnissä. Vastauksista näkyy, että tekoälyratkaisuja kokeillaan ja kehitetään, mutta toistettava malli pilotoinnista laajempaan hyödyntämiseen ei ole vielä kaikkialla vakiintunut.

Tämä on yksi kyselyn keskeisistä havainnoista: moni organisaatio ei enää kysy, pitäisikö tekoälyä kokeilla, vaan miten kokeiluista saadaan pysyvää hyötyä. Vain noin 10 prosenttia vastaajista arvioi organisaatiollaan olevan nopea kokeilu- ja skaalauskyvykkyys.

Prosesseihin integrointi on heikoin lenkki

Selkein kehityskohta näkyy tekoälyn kytkemisessä organisaation prosesseihin ja työkaluihin. Noin puolet vastaajista kertoi, että tekoälyä ei ole integroitu prosesseihin lainkaan tai integraatiot ovat vasta yksittäisiä.

Erityisen kiinnostavaa on, ettei vastauksissa noussut esiin tilannetta, jossa tekoäly olisi jo vahvasti mukana prosessien ja päätöksenteon tukena. Tämä kertoo, että tekoälyä kyllä käytetään, mutta usein vielä irrallisena apuvälineenä. Vaikuttavuus syntyy vasta, kun tekoäly kytkeytyy työn rakenteisiin, prosesseihin ja organisaation yhteisiin toimintatapoihin.

Osaaminen ja opit eivät vielä leviä riittävän systemaattisesti

Tekoälyosaamista on jo olemassa, mutta se ei jakaudu tasaisesti. Vastauksissa korostuu, että osaaminen on monessa organisaatiossa edelleen yksittäisten asiantuntijoiden tai tiimien varassa.

Sama näkyy oppien jakamisessa. AI-kokeiluista syntyy kokemuksia, mutta niiden jakaminen jää usein satunnaiseksi. Tämä hidastaa hyötyjen leviämistä, sillä jokainen tiimi joutuu helposti ratkaisemaan samoja kysymyksiä uudelleen.

Jos tekoälystä halutaan rakentaa pysyvä kyvykkyys, osaamista ja oppeja on vietävä organisaatiossa laajemmalle. Muuten tekoälyn hyödyntäminen jää yksittäisten onnistumisten varaan.

Seuraava kehitysloikka ei ole vain tekninen

Kyselyn perusteella tekoälyn hyödyntäminen on monessa organisaatioissa jo hyvässä vauhdissa. Tekoäly näkyy tavoitteissa, johto tukee sen hyödyntämistä, käyttöä on arjessa ja kokeiluja tehdään.

Suurin haaste ei kuitenkaan liity enää pelkästään teknologiaan. Seuraava kehitysloikka liittyy toimintamalleihin: miten tekoäly kytketään tavoitteellisesti projektityöhön ja kehittämiseen, miten johto tukee sen järkevää hyödyntämistä, miten pilotit skaalataan, miten osaaminen leviää ja miten opit saadaan osaksi yhteistä tekemistä.

Kyselyn viesti on selvä: tekoälyn mahdollisuudet on tunnistettu. Nyt ratkaisevaa on se, miten kokeiluista rakennetaan pysyvää hyötyä organisaation toimintatapojen ja projektityön tueksi.