Agenttisen kehittämisen johtaminen – Muutoshaaste, johon vastaus voi löytyä tekoälyohjatusta projektinhallinnasta

Kun tekoäly otetaan mukaan projektinhallintaan, saavutetaan runsaasti tehokkuutta. Kun se otetaan mukaan projektijohtamiseen – kokonaisvaltaisiin toimintatapoihin ja -malleihin – saavutetaan paljon enemmän. Painopiste siirtyy dokumenttien hallinnasta strategisen päätöksenteon tukemiseen ja laajemman asiakasarvon tuottamiseen.

Tekoälyllä projektien onnistumisen todennäköisyys kasvaa

Tekoälyn hyödyntämistä projektijohtamisessa voi tarkkailla esimerkiksi kypsyysmallin avulla. Tämä auttaa hahmottamaan eron pelkän tehokkuuden tavoittelun ja toiminnan kokonaisvaltaisen uudelleen suunnittelun välillä. Vaikka liikkeelle lähdettäisiin pienimuotoisesti projektitoiminnan yhdenmukaistamisesta ja sujuvoittamisesta, kannattaa ambitiotaso asettaa korkeammalle, esimerkiksi datapohjaiseen päätöksentekoon ja ennakoivaan riskienhallintaan.

Olennaista on, ettei tekoälyn hyödyntämisessä keskitytä vain yksittäisten projektien parempaan hallintaan, vaan huomio kohdistetaan projektijohtamisen, sekä koko liiketoiminnan johtamisen, kehittämiseen. Tekoälyn kyky analysoida valtavia tietomääriä, kuten projektidokumentaatioita, organisaation kehitysstrategiaa sekä markkinamuutoksia ristiin, kannattaa hyödyntää. Syvemmän ja kattavamman analyysin avulla johtoryhmän on helpompi arvioida, tukevatko projektit organisaation kehitystä ja onko kehitystahti riittävä.

Mitä laajempi rooli tekoälylle annetaan, sitä hyödyllisemmäksi se käy. Projektinhallinnan tukityökalu muuttuu aktiiviseksi toimijaksi, joka voi neuvoa johtoa strategisissa päätöksissä ja tehdä monissa kohdin itsenäisiäkin päätöksiä.

Pian ihmiset ja tekoälyagentit toimivat rinnakkain

Agenttisesta tekoälypohjaisesta kehityksestä puhutaan paljon mm. sovelluskehityksen yhteydessä, mutta harvoin kiinnitetään huomiota siihen, miten tätä kokonaisuutta tulisi johtaa. Aiemmin sovelluskehittäjät tekivät kymmeniä liiketoimintapäätöksiä viikoittain. Nyt päätöksenteko siirtyy AI-agenteille. Mitä autonomisemmaksi kehityksen annetaan muodostua, sitä suurempi riski on sille, että kehityksestä tulee ikään kuin ”musta laatikko”. Vauhdin kiihtyessä, lopputulos käy yhä epävarmemmaksi.

Tekoälyajan kehitysprojekteissa projektijohtamisen muutos on huomattava. Tekoälyagentteja ei voi jättää yksin päättämään liiketoimintaa koskevista määrittelyistä, aivan kuten koodariakaan ei voinut jättää yksin kantamaan vastuuta kaikesta. Määrittelyn, valvonnan ja testaamisen johtaminen asettaa monille organisaatioille uudenlaisen haasteen.

Tämän myötä syntyy vähitellen uusi johtamisen malli, jossa ihmiset ja tekoälyagentit toimivat rinnakkain. Projektien onnistuminen riippuu projektipäällikön kyvystä orkestroida hybridityövoimaa tehokkaasti. Kun autonomiset agentit ottavat yhä enemmän vastuuta, on organisaation rakenteet ja prosessit mietittävä uudelleen.

Yhä uusia vaatimuksia organisaation muutoskyvykkyydelle

Mitä pidemmälle agenttisen tekoälyn hyödyntäminen ja kehittäminen etenee, sitä nopeammaksi johdon päätöksenteon, ja sitä joustavammaksi organisaation toiminnan, on muututtava.

Mitä autonomisemmin agentit toimivat, sitä suurempi on riski, että ihmisiltä hämärtyy toiminnan ohjaamisen edellyttämä kokonaiskuva siitä, mitä muutoksia on vireillä ja minkä vuoksi. Tästä syystä tekoälyagenttien toiminta on suunniteltava mahdollisimman läpinäkyväksi ja kehitysprosesseihin on määritettävä tarkastuspisteitä, joissa ihmisen on arvioitava tekoälyn suosittelemien muutosten mielekkyys ennen niiden toimeenpanoa.

Enää ei puhuta tekoälyavusteisesta projektitoiminnasta vaan tekoälyohjatuista projekteista.

Kohti tekoälyohjattua projektitoimintaa

Organisaatioiden, jotka ovat kiinnostuneita kehittämään omaa muutoskyvykkyyttään ja halukkaita tehostamaan projektijohtamista tekoälyn voimalla, kannattaa hakeutua strategisen liiketoiminnan kehityskumppanin ohjaukseen.

Tekoälyn tarjoamaan tehokkuuteen ja dataohjautuvuuteen käsiksi pääsemiseen on erilaisia keinoja. Selkein ja tuottavin on käynnistää organisaation projektitoiminnan kehityshanke, joka etenee nykytila-analyysistä visioon ja kehityssuunnitelmaan. Kevyin ja ketterin keino päästä alkuun on ulkoistaa organisaation kehitysprojektien vetovastuu jo valmiiksi tekoälykyvykkäille projektipäälliköille. Jossakin näiden vaihtoehtojen välimaastossa sijaitsevat organisaation täsmällisiin tarpeisiin räätälöidyt, sekä projektipäälliköille että johtoryhmälle yksilöidyt, projektijohtamisen valmennukset.

Ville Risli
kaupallinen johtaja
IQI Success Insuring Oy