Miksi IT-hankkeet epäonnistuvat? Näin julkishallinnon asiantuntijat vastasivat Valtio Expossa

IT-hankkeet ovat kriittinen osa julkisen hallinnon kehitystä – mutta usein myös kipukohta.

Tämän vuoksi valitsimme Valtio Expon 2025 teemaksemme hankkeiden haasteet ja hankepelastaminen. Halusimme nostaa esiin ne tilanteet, joissa hanke ajautuu vaikeuksiin – ja ennen kaikkea sen, mitä näissä hetkissä pitäisi tapahtua toisin.

Osastollamme toteutettu Power Apps -kysely tarjosi kävijöille mahdollisuuden jakaa kokemuksiaan ja näkemyksiään IT-hankkeiden kompastuskivistä ja onnistumisen edellytyksistä.

Aihetta syvensi myös asiantuntijamme Harri Kreusin tietoisku ”Onnistuminen ei ole sattumaa – johtamisen ratkaiseva rooli kriisihankkeissa”. Harri on toiminut useissa kriittisissä ICT-hankkeissa sekä johdon tukena että tilanteiden korjaajana. Hänen kokemuksensa toivat käytännön näkökulman siihen, miksi hankkeet epäonnistuvat – ja miten kriiseistä selvitään.

Mutta mitä mieltä messukävijät itse ovat? Millaisia haasteita he kokevat hankkeissa – ja millä keinoilla projekteja heidän mielestään saadaan takaisin raiteille?

Epämääräiset tavoitteet – suurin yksittäinen kompastuskivi

Kysyttäessä, mikä on yleisin syy IT-hankkeiden epäonnistumiseen, suurin osa vastaajista valitsi epämääräiset tavoitteet. Kun tavoitteet ovat epäselviä tai muuttuvat matkan varrella, suunta katoaa ja yhteinen ymmärrys murenee. Toiseksi yleisimmät syyt olivat muutosvastarinta ja kulttuuri sekä johdon sitoutumisen puute. Puutteelliset palaveritarjoilut herättivät huomiota, mutta yksikään vastaajista ei pitänyt niitä IT-hankkeen suurimpana haasteena.

Kriisihankkeen voi pelastaa – mutta ei sattumalta

Kysyttäessä, mikä on tehokkain tapa pelastaa kriisiytynyt hanke, valtaosa vastaajista piti tärkeimpänä keinona johtajuuden ja vastuiden selkeyttämistä. Toiseksi eniten kannatusta saivat nopeat ja kohdennetut korjaustoimet. Myös projektin tavoitetason uudelleenmäärittely ja ulkopuolisen asiantuntijan hyödyntäminen mainittiin yksittäisinä ratkaisuina.

Keskustelut osoittivat, että kriisissä ei tarvita lisää suunnittelua – vaan päätöksiä, jotka palauttavat suuntaa ja ryhtiä tekemiseen. Epäselvät roolit ja hajautunut johtaminen vievät hankkeet nopeasti harhaan. Ulkopuolinen asiantuntija voi tarjota tilanteeseen objektiivisen näkymän ja auttaa purkamaan lukkiutuneita asetelmia.

Myös Harri Kreus painotti tietoiskussaan, että kriisiytynyt hanke ei korjaannu odottamalla: se vaatii rohkeaa johtamista, joka tunnistaa ongelmat, rakentaa uudelleen ja tuo tekemiseen tarvittavan suunnan.

Onnistumisen edellytykset ovat realistisia – ja inhimillisiä

Lähes puolet vastaajista piti selkeää ja realistista tavoiteasetantaa tärkeimpänä onnistumisen edellytyksenä. Muita keskeisiä tekijöitä olivat sitoutunut ja motivoitunut tiimi sekä vahva projektijohtaminen. Ketterät toimintamallit ja resurssien riittävyys mainittiin harvemmin.

Onnistuminen ei perustu teknisiin menetelmiin, vaan siihen, että tiedetään mitä tehdään – ja miksi. Hyvä tavoite yhdistää tiimin, antaa suunnan ja tekee työstä mielekästä. Hyvä projektijohtaminen tukee tätä kokonaisuutta arjen päätöksenteossa ja viestinnässä.

Jatketaanko keskustelua?

Jos kyselyn tulokset herättivät ajatuksia tai tunnistit niistä tuttuja haasteita omassa organisaatiossasi, autamme mielellämme eteenpäin.

IQI:llä meillä on vahva kokemus vaativien IT-hankkeiden johtamisesta, korjaamisesta ja onnistumisen edellytysten rakentamisesta yhdessä asiakkaan kanssa. Keskustelemme mielellämme siitä, miten voimme olla avuksi – olipa kyseessä käynnissä oleva hanke, edessä oleva muutos tai tarve selkeyttää suuntaa.